WWF:n Kulutustapamittari


Kulutustapamittari on WWF:n työkalu, johon vastaamalla jokainen voi mitata omien toimintatapojensa ympäristöystävällisyyttä ilmastovaikutusten kannalta. Täytettyään Kulutustapamittarin käyttäjä näkee kokonaispistemääränsä ja saa välittömästi palautteen mittarin kuudesta eri osa-alueesta.


Energiansäästö

1 Tietokoneeni energiansäästöasetukset on aktivoitu
En käytä tietokonetta töissä
Kyllä, käytössäni on tietokone, jonka energiansäästöasetukset on aktivoitu
Ei, käytössäni on tietokone, jonka energiansäästöasetuksia ei ole aktivoitu
 
?

Työtietokoneet tulevat usein IT-palveluntarjoajan kautta, joten on hyvä varmistaa millaiset energiansäästöasetukset laitteisiin on asetettu. Voit esimerkiksi määrittää, että kone "menee nukkumaan", kun sitä ei ole käytetty 15 minuuttiin. Energiansäästötilaan mennessään tietokone pitää yllä kaikki aktiiviset työt.

 

 

2 Sammutan tietokoneen näytön virtakytkimestä aina, kun en käytä sitä
Aina, 80–100 % tapauksista / Ei erillistä näyttöä käytössä
Lähes aina, 60–80 %
Usein, 40–60 %
Joskus, 20–40 %
Harvoin tai en koskaan, 0–20 %
 
?

Sähkölaitteet kuluttavat valmiustilassakin (stand-by) aina energiaa, josta kertoo laitteessa oleva pieni valo. Näyttö kannattaa sammuttaa aina virtakytkimestä kun lähtee koneelta ainakin 10 minuutiksi. Työpisteen laitteet kannattaa kytkeä yhteen jatkojohtoon, jossa on katkaisija – tällöin kaikki laitteet ja niiden valmiustilat on helppo napsauttaa kerralla pois päältä, ja päälle.

 

3 Sammutan valot aina, kun tilat jäävät tyhjiksi (neuvotteluhuone, työpiste, keittiö, vessa, varasto jne.)
Aina, 80–100 % tapauksista / Tiloissamme on valaistusautomatiikkaa (kuten liiketunnistimet tms.) käytössä
Lähes aina, 60–80 %
Usein, 40–60 %
Joskus, 20–40 %
Harvoin tai en koskaan, 0–20 %
 
?

Muista 10 minuutin sääntö: kun poistut tilasta vähintään 10 minuutin ajaksi, sammuta valot. Nykyaikaiset valaisimet eivät kuluta merkittävästi energiaa sytytyksen aikana. Ne voi myös huoletta sammuttaa kun niitä ei tarvita.

 

4 Irroitan laitteiden laturit pistorasiasta heti, kun akku on ladattu täyteen
Aina, 80–100 % tapauksista
Lähes aina, 60–80 %
Usein, 40–60 %
Joskus, 20–40 %
Harvoin tai en koskaan, 0–20 %
 
?

Pistorasiaan kytketyt laturit kuluttavat sähköä silloinkin, kun laite ei ole latauksessa. Esimerkiksi puhelimen laturi kuluttaa noin 0,1–0,5 wattituntia energiaa vaikkei laite ole kytkettynä laturiin. Tästä seuraa vuositasolla jo merkittävää kulutusta. Kestävän energian tutkimuskeskuksen mukaan jopa 49 % älypuhelimien käyttäjistä pitää laturin kytkettynä pistorasiaan vuorokauden ympäri. Sähkölaitteet saa helposti sammutettua kokonaan käyttämällä jatkojohtoa, jossa on katkaisija.

 

5 Käytän portaita hissin sijaan 
Aina, 80–100 % tapauksista / Toimistollamme ei ole hissiä / Minulla ei ole mahdollisuutta käyttää portaita
Lähes aina, 60–80 %
Usein, 40–60 %
Joskus, 20–40 %
Harvoin tai en koskaan, 0–20 %
 
?

Hissit ja liukuportaat kuluttavat kohteesta riippuen noin 3–5 % rakennuksen energiankulutuksesta. Käyttö on tehotonta erityisesti silloin, kun hissillä kulkee kerralla vain yksi henkilö. Suosimalla portaita on mahdollista säästää energiaa, ja samalla voi lisätä hyötyliikuntaa työpäivän aikana.

 

 


Paperinsäästö

6 Vältän tulostamista paperille (esim. luen tekstit ruudulta ja arkistoin dokumentit sähköisinä)
Aina, 80–100 % tapauksista
Lähes aina, 60–80 %
Usein, 40–60 %
Joskus, 20–40 %
Harvoin tai en koskaan, 0–20 %
 
?

Lähes kaikki viestintä, taloushallinto, laskutus ja tiedon arkistointi voidaan hoitaa sähköisillä tietojärjestelmillä. Tiedonhallinnan sähköistäminen nopeuttaa ja helpottaa tiedonkäsittelyä sekä säästää merkittävästi työaikaa.

 

7 Jos tulostan, tulostan kaksipuolisesti ja tilaa hyväksikäyttäen
Aina, 80–100 % tapauksista / kaksipuolinen tulostus on oletusasetuksena
Lähes aina, 60–80 %
Usein, 40–60 %
Joskus, 20–40 %
Harvoin tai en koskaan, 0–20 %
 
?

Paperinkulutusta voi pienentää tulostusasetuksia muokkaamalla. Kaksipuolisen tulostuksen asettaminen oletusasetukseksi on helppo tapa säästää paperia. Myös turvatulostus (security printing) vähentää tulostamista ja tekee siitä tietoturvallisempaa.

 


Jätteiden lajittelu & kierrätys

8 Lajittelen jätteet työpaikallani
Aina, 80–100 % tapauksista
Lähes aina, 60–80 %
Usein, 40–60 %
Joskus, 20–40 %
Harvoin tai en koskaan, 0–20 % / Ei mahdollisuutta
 
?

Selkeät kuvalliset lajitteluohjeet helpottavat lajittelua. Ohjeita lajitteluun saa omalta jätehuoltoyhtiöltä. Sekajäte eli lajittelematon jäte menee suoraan polttolaitokseen, minkä jälkeen sitä ei voida enää hyödyntää materiaalina.

 

9 Lajittelen sähkö- ja elektroniikkaromun sille osoitettuun paikkaan työpaikallani
Kyllä. Työpaikallamme on keräyspaikka sähkö- ja elektroniikkaromulle
Työpaikallamme ei ole keräyspaikkaa sähkö- ja elektroniikkaromulle, mutta vien sen itse muualle keräyspisteeseen
En. Se päätyy sekajätteeseen
 
?

Sähkö- ja elektroniikkaromu -keräykseen (SER) kuuluvat esimerkiksi kännykät, rikkinäiset näytöt, tietokoneet, kuulokkeet ja tietokoneen hiiret. Keräyspiste voi olla esim. aulapalvelussa tai toimistotarvikevarastossa. Jos toimistolaitteet ovat lainattuja leasing-laitteita, palautetaan ne laitetoimittajalle sopimuskauden päättyessä.

 

10 Käytän toimistolla kestomukia kertakäyttöisten mukien sijaan
Aina, ja käytän kertakäyttömukeja vain poikkeustapauksissa (esim. suurien tapahtumien yhteydessä)
Toimistollamme käytetään edelleen kertakäyttömukeja, mutta en itse käytä niitä
Käytän jatkuvasti kertakäyttömukeja
 
?

Jätelain etusijajärjestyksen mukaan jätteen syntymistä on ensisijaisesti vältettävä. Kertakäyttöastioista luopuminen pienentää toimistolla syntyvän jätteen määrää ja voi tuoda kustannusssäästöjä. Jos kertakäyttöastioita kuitenkin tarvitaan tilaisuuksissa, on suositeltavaa käyttää biohajoavia astioita, ja hävittää ne käytön jälkeen biojätteen mukana.

 


Matkustaminen

11 Korvaan työajalla tehtäviä matkoja etäneuvotteluilla
Aina, 80–100 % tapauksista / En matkusta työajalla
Lähes aina, 60–80 %
Usein, 40–60 %
Joskus, 20–40 %
Harvoin tai en koskaan, 0–20 %
 
?

Matkustusta on järkevää korvata etäneuvotteluilla päästöjen ja ajankäytön kannalta. Etäneuvottelun muotoja ovat erilaiset web-, puhelin- ja videoneuvottelut, joita voi pitää esimerkiksi Lync-, Skype- ja Webex-ohjelmilla.

 

12 Teen etätyötä
5 päivää viikossa / 100 % työajasta
4 päivää viikossa / 80 % työajasta
3 päivää viikossa / 60 % työajasta
2 päivää viikossa / 40 % työajasta
1 päivä viikossa / 20 % työajasta
Ei mahdollisuutta etätyöhön / 0 % työajasta
 
?

Etätöitä tekemällä voi välttää ruuhkat ja pienentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä, jotka ovat merkittävin toimistotyöhön liittyvä päästölähde.

 

13 Kun matkustan työasioissa kotimaassa, käytän ensisijaisesti seuraavaa kulkuvälinettä
En matkusta työasioissa tai käytän kevyttä liikennettä (kävely tai pyöräily)
Julkinen paikallisliikenne (metro, raitiovaunu, bussi, paikallisjuna)
Juna, sähkö- tai hybridiauto
Bussi tai taksi
Henkilöauto
Lentokone
 
?

Työasioissa matkustamiseen lukeutuu sekä pidemmät liikematkat ja virkamatkat että päivittäiset lyhyet matkat – riippuu työnkuvasta. Työajalla tapahtuvaa liikkumista voidaan kehittää ympäristöystävällisemmäksi ottamalla käyttöön yhteiskäyttöinen matkakortti ja toimistopyörä. Jos matkustuksen hiilidioksidipäästöjä kompensoidaan, niin WWF suosittelee kompensointiin Gold Standard -sertifioituja hankkeita.

 

 

14 Kun matkustan työasioissa ulkomaille, käytän ensisijaisesti seuraavaa kulkuvälinettä
En matkusta työasioissa ulkomaille
Juna, sähkö- tai hybridiauto
Bussi
Henkilöauto
Laiva
Lentokone
 
?

Työasioissa matkustamiseen luetaan sekä pidemmät liikematkat ja virkamatkat että päivittäiset lyhyet matkat – riippuu työnkuvasta. Jos välttämättömän matkustuksen hiilidioksidipäästöt kompensoidaan, niin WWF suosittelee kompensointiin Gold Standard -sertifioituja hankkeita.

 

 

15 Kuljen työpaikan ja kodin välisen matkan kevät–kesäkaudella yleisimmin
Pyöräillen tai kävellen
Julkisilla liikennevälineillä (bussi, juna, metro, raitiovaunu), sähkö- tai hybridiautolla
Kimppakyydillä
Omalla polttomoottori autolla
 
?

Työnantaja voi tukea kodin ja työpaikan välistä liikkumista esimerkiksi tarjoamalla henkilöstölle työsuhdematkalipun tai vastaavan edun. Pyöräilyyn voi kannustaa henkilöstöä osallistumalla työporukalla esim. Kilometrikisaan.

 

16 Kuljen työpaikan ja kodin välisen matkan syys–talvikaudella yleisimmin
Pyöräillen tai kävellen
Julkisilla liikennevälineillä (bussi, juna, metro, raitiovaunu), sähkö- tai hybridiautolla
Kimppakyydillä
Omalla polttomoottori autolla
 
?

Työnantaja voi tukea kodin ja työpaikan välistä liikkumista esimerkiksi tarjoamalla henkilöstölle työsuhdematkalipun tai vastaavan edun. Talvipyöräily töihin on hyvä tapa vähentää kodin ja työpaikan välisen liikenteen päästöjä, ja ylläpitää kuntoa. Kannattaa hoitaa pyörän varustus kuntoon nastarenkaita, valoja ja heijastimia unohtamatta.

 

 

17 Kun autoilen, noudatan taloudellisen ajotavan periaatteita 
En autoile
Noudatan taloudellista ajotapaa, ja vältän usein ajamista ruuhkassa
Noudatan taloudellista ajotapaa, mutta joudun usein ajamaan ruuhkassa
En noudata taloudellista ajotapaa, mutta vältän usein ajamista ruuhkassa
En noudata taloudellista ajotapaa, ja joudun usein ajamaan ruuhkassa
 
?

Taloudellinen ajotapa säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. Se parantaa myös liikenneturvallisuutta ja vähentää huolto-, korjaus- ja rengaskustannuksia. Ajamalla kaupungin ruuhkassa syntyy useita kertoja enemmän päästöjä, kuin ruuhka-aikojen ulkopuolella. Liikennevalot ja risteykset aiheuttavat pysähdyksiä ja kiihdytyksiä lisäten bensiinin kulutusta - päästöt ovat suoraan verrannollisia bensiinin kulutukseen. Joustavat työajat helpottavat liikkumista ruuhka-aikojen ulkopuolella.

 

 


Ruoka

18 Syön työviikon aikana lounaaksi kasvisruokaa
Aina / 100 %
Lähes aina / 80 %
Usein / 60 %
Joskus / 40 %
Harvoin / 20 %
En koskaan / 0 %
 
?

Lihantuotanto vaatii paljon viljelypinta-alaa ja siitä syntyy paljon ilmastonmuutosta kiihdyttäviä ja vesistöjä rehevöittäviä päästöjä. Kasviperäisellä ruualla on lähes poikkeuksetta pienemmät haitalliset ympäristövaikutukset lihaan verrattuna. Vähennä siis ilmastovaikutuksia suosimalla vähiten kuormittavia ruokia. Lähiruoka ei ole tae pienestä ilmastovaikutuksesta, sillä kuljetuksen osuus ruuan ilmastokuormituksesta on yleensä erittäin pieni.

 

 

19 Otan lounaalla ruokaa vain sen verran kuin syön
Syön aina ottamani ruoan loppuun, 80–100 % tapauksista
Syön lähes aina ottamani ruoan loppuun, 60–80 %
Syön usein ottamani ruoan loppuun, 40–60 %
Jätän joskus ruokaa syömättä, 20–40 %
Jätän aina ruokaa syömättä, 0–20 %
 
?

Suomessa roskiin päätyy vuosittain jopa 400–500 miljoonaa kiloa ruokaa. Euroopan Union alueella heitetään noin 88 miljoona tonnia ruokaa pois. Henkeä kohden tämä tarkoittaa 173 kg vuodessa. Tämän hukatun ruuan arvo on noin 143 miljardia euroa ollen noin 20 % tuotetusta ruuasta. Ruokaa ei kannata heittää roskiin, koska silloin haaskataan ruoan tuotantoon, kuljetukseen ja varastointiin käytetty energia.

 

 


Työkavereiden kannustaminen

20 Kannustan työkavereita ympäristöystävällisiin toimintatapoihin
Aina, 80–100 % tapauksista
Lähes aina, 60–80 %
Usein, 40–60 %
Joskus, 20–40 %
Harvoin tai en koskaan, 0–20 %
 
?

Yhdessä tekemällä pienistäkin teoista tulee suuria, niin kotona kuin toimistollakin. Kun koko henkilöstö on mukana, tulokset ovat moninkertaiset!

 


Vastaajan tiedot

21 Nimi (ei pakollinen tieto)
WWF tiny logo
Copyright WWF 2018
Background photography (c): Germund Sellgren / WWF